Helsingin Suomi-Israel Yhdistys 19.11.2013
Helsingin yliopisto
Juutalainen kansallisrahasto – Keren Kayemeth LeIsrael
VIHREÄ ISRAEL
Oikein hyvää marraskuista iltaa teille kaikille. Tämän illan aiheena on siis Vihreä Israel. Ymmärtääksemme Israelin tämänpäiväistä vehreyttä täytyy meidän palata ajassa taaksepäin aina 1800-1900-luvun vaihteeseen, jolloin nykyisen Israelin maaperä ja luonto oli kaikkea muuta kuin vihreä ja vehreä. Kuten hyvin tiedämme niin useamman kuukauden kestävät kuivat, sateettomat ja auringonpaahteiset vuodenajat ovat rankka haaste luonnolle. Tämä huolestutti niin maan silloisia asukkaita kuin kansallisuusaatteen eli sionismin täyttämiä diasporan juutalaisia.
Juutalaisten kansalliskodin perustamisen hengessä 1800-luvun lopulla järjestettiin useita sionistikongresseja, joissa käsiteltiin mm. juutalaisten maahanmuuttoa sekä karujen luonnonolosuhteiden muuttamista. Ajatuksen juutalaisvaltion perustamisesta esitti ensimmäisenä itävalta-unkarilainen juutalainen lehtimies Theodor Herzl (hepreankieliseltä nimeltään Binjamin Ze’ev ). Maailman juutalaisten unelman toteuttamiseksi yhtenä tärkeänä asiana käsiteltiin myös kansallisrahaston perustamista, mikä tapahtuikin sitten viidennessä sionistikongressissa Baselissa joulukuun 27. päivänä vuonna 1901. Suomen Keren Kajemet perustettiin v. 1918 pian sen jälkeen kun juutalaiset olivat saaneet kansallisoikeutensa Suomessa.
Varojen keräämiseksi kansallisrahastoon syntyi ajatus, että kaikkiin juutalaisiin koteihin annettaisiin pieni sininen säästölipas. Näin vuosikymmenien ajan juutalaisia on kehotettu säännöllisesti pudottamaan lippaaseen kolikoita. Tapana on ollut, että juutalaisyhteisöjen nuoriso on käynyt kodeissa tyhjentämässä lippaat ja varat on toimitettu Israeliin, aluksi maan hankintaa varten. Tästä seurasi, että maa haluttiin muokata viljelyskelpoiseksi, mikä suoritettiin yksinkertaisin työvälinein ja käsivoimin. Myöhemmin seurasi sitten puiden istutus viheralueiden luomiseksi.
Käytänkin nyt tässä jatkossa Keren Kayemeth LeIsraelista lyhennettä KKL. Täällä Suomessa KKL: n toiminta tunnetaan ehkä parhaiten juuri Israelissa tapahtuvista puuistutuksista, mutta pääjärjestön toiminta ulottuu tänä päivänä hyvin monelle toimialalle: metsänhoito ja ekologia, veden käsittely, koulutus, yhdyskunta-suunnittelu ja turvallisuus, turismi ja virkistys sekä tutkimus ja kehitystyö. Kaikilla näillä toimialoilla KKL toteuttaa hankkeitaan ympäristöystävällisellä ja korkeatasoisella tutkimus- ja kehitystyöllään. KKL tekee tiivistä yhteistyötä eri yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen ja eri alojen viranomaisten kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Metsänhoito ja ekologia
KKL on maailman vanhimpia ekologisia järjestöjä, joka jo 112 vuoden ajan on panostanut Israelin ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen ja Israelin valtion infrastruktuurin rakentamiseen. Ensimmäiset puiden taimet istutettiin Ben Shemeniin v. 1908. Siitä lähtien Israeliin on istutettu yli 240 miljoonaa puuta ja miljoonia istutetaan vielä lisää. Israel on ainoa maa maailmassa, jossa tällä vuosisadalla kasvaa enemmän puita kuin edellisen vuosisadan alussa. Viime Tu-b’Shvat -pyhänä eli puiden uutena vuotena, joka vuosittain ajoittuu tammi-/helmikuun vaihteeseen, Israeliin istutettiin yli miljoona puuta. Näihin puunistutustalkoisiin osallistui satoja tuhansia käsittäen perheitä, koululaisia, opiskelijoita, sotilaita, yrityksiä, eri järjestöjä ja paikallisten kuntien edustajia sekä juutalaisista että arabiyhteisöistä. Magen Davidin vapaaehtoisten avustamina myös liikuntarajoitteiset pystyivät osallistumaan tähän valtakunnalliseen ja merkittävään tapahtumaan.
Puulajeja on useita. Koska ilmasto-olosuhteet ja maaperä eri puolilla Israelia vaihtelevat, asettavat ne omat vaatimuksensa istutettaville puille ja niiden hoidolle. Puiden istuttaminen metsiksi ja niiden hoito on merkittävä ekologinen hanke. Kuten hyvin tiedätte, niin ilmakehään kasaantuvat kasvihuonekaasujen päästöt ovat vakava ongelma koko ihmiskunnalle. Hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään kansainvälisin sopimuksin. Ongelman torjumiseen käytetään yhä enenevissä määrin hyväksi myös puissa tapahtuvaa yhteyttämismenetelmää eli fotosynteesiä, jossa hiili varastoituu ja ilmakehään vapautuu happea.
Haluan kertoa teille eräästä tällaisesta merkittävästä projektista, jota toteutetaan Yatir-nimisessä metsässä, mikä sijaitsee Hebron-vuoriston etelärinteessä Negevin autiomaan reunamilla. KKL istutti sinne ensimmäiset puut v. 1964. Tähän mennessä metsään on istutettu yli neljä miljoonaa puuta, enimmäkseen havupuita ja sypressejä mutta myös leveälehtisiä lehtipuita.
Professori Dan Yakir ja hänen tutkimusryhmänsä Weizmann Instituutista ovat Yatir-metsässä suoritetun pitkäaikaisen tutkimuksen tuloksena päätyneet yllätyksellisiin havaintoihin. Ensinnäkin, työkaluinaan tutkijat käyttivät kahta tornia, jotka olivat täynnä tieteellisiä tutkimuslaitteita. Tutkimusryhmä pystyi osoittamaan, että KKL:n havupuumetsikkö, joka kasvaa ilmastollisesti äärimmäisissä olosuhteissa erämaassa, pystyy muodostamaan happea kuitenkin saman verran kuin metsät Euroopassa.
Yatir –metsässä puut kasvavat n. 10 metrin korkuisiksi. Tämä metsä sitoo n. 230 kg hiiltä/1000 m²/vuosi. Vertailun vuoksi mäntymetsät Euroopassa sitovat 200 kg hiiltä/1000 m²/vuosi kun taas useimmat mäntymetsät maailmassa sitovat n. 250 kg/1000 m²/vuosi.
Kysymys herääkin, kuinka Yatir –metsä sen kuumissa ja kuivissa olosuhteissa pystyy eristämään hiiltä niin tehokkaasti? Näitä syitä ovat mm.:
• Näiden puiden energian tarve on vähäisempi kuin fotosynteesissä yleensä.
• Hiilen eristäminen alkaa jo aikaisin keväällä, joka näin mahdollistaa pitkän prosessikauden, samoin kuin Euroopan metsissä.
• Näiden lisäksi Yatir –metsän tumma lehvistö sitoo lämpöä, joka myös edistää hiilen eristämistä.
• Metsää myös harvennetaan säännöllisin välein, jotta puut eivät joudu nk. ”kilpailemaan” luonnon niukasta vesimäärästä.
• Metsän läheisyyteen on myös rakennettu jätevedestä puhdistettu vedenkeruuallas, jonka vettä pystytään käyttämään alueen lisäkasteluun.
• KKL on aktiivisessa yhteistyössä myös alueella asuvien beduiinien kanssa. He käyttävät aluetta laidunmaanaan, jonka seurauksena syttymisaran pensaikon määrä vähenee.
• Yatir-metsä on hyvä esimerkki siitä, miten joutomaata voidaan elvyttää.
• Tällä hetkellä KKL ja tutkijat ovat laajentamassa vastaavia tutkimuksia ja mittauksia Israelissa myös muualle Välimeren alueen metsiin.
Yatir-metsässä on kasvatettu myös rypäleitä viininviljelyyn jo useamman sukupolven ajan. Hiljattain julkaistun tilaston mukaan Yatir –viinit sijoittuivat 100:n laatuasteikolla sijalle 93. Sanotaan, että hyvän sijoituksen salaisuus on se, että rypäleet kasvatetaan erämaassa!
Puut rikastuttavat myös maaperän ravinteita sekä estävät veden haihtumista. Ne suojaavat ihmisten elinympäristöä kaupunki- ja teollisuussaasteilta. Näin metsät toimivat ympäristön ”vihreinä keuhkoina”.
Metsillä on myös muita ekologisia ja yhteiskunnallisia arvoja. Ne lisäävät sadeveden imeytymistä maaperään ja estävät näin eroosion syntymistä. Ne edesauttavat alentamaan ympäristönsä lämpötilaa jopa neljällä asteella, vähentävät melua ympäristössä ja toimivat pesäpaikkoina lukuisille linnuille. Metsät nostavat myös maa-alueiden arvoa sekä lisäävät luonnon kauneutta.
Myös taloudellinen tutkimus osoittaa, että Israelin tiheään asutussa kaupunkiympäristössä metsän virkistävä vaikutus on korvaamaton maan asukkaille. Hyöty ei tosin ole nähtävissä missään virallisissa kassavirtatilastoissa, mutta metsillä on yhteiskunnallista arvoa ihmisten viettäessä vapaa-aikaansa luonnosta nauttien.
Yhteistyö ympäristömme suojelemiseksi ja kehittämiseksi on suuri kansainvälinen haaste, missä pieni Israel toimii merkittävänä tiennäyttäjänä maassa tuotetun korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystyön ansiosta. Järjestönä KKL on maailmanlaajuisesti keskeisessä asemassa tämän arvokkaan työn toteuttamisessa. KKL:n ekologisia tutkimuksia ja saavutuksia käytetään hyväksi aktiivisesti mm. kehitysmaissa. KKL tekee tiivistä yhteistyötä myös EU:n ja UNESCO:n kanssa niiden ekologisissa ponnisteluissa maissa, joissa aavikoituminen tuottaa ongelmia.
Myös puihin pesiytyvät tuholaiset ja niiden levittämät taudit ovat vaativa haaste luonnonsuojelulle. Myös tällä alalla KKL on kehittänyt merkittäviä menetelmiä, joiden avulla taistella tätä ongelmaa vastaan. Vuonna 2008 KKL järjesti Jerusalemissa kansainvälisen kurssin, jonka aiheena oli ”Eukalyptuspuiden tuholaisten biologinen hallinta”. Osallistujia oli Australiasta, Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Intiasta, Italiasta, Keniasta, Kiinasta, Thaimaasta, Turkista ja Ugandasta.
Mainitsemisen arvoista on myös se, että KKL osallistui yhdeksänteen YK:n järjestämään metsäfoorumiin vuoden 2011 alussa. Heidän edustajansa kutsuttiin YK:n Suomen osastolle, jossa käynnistettiin Kansainvälinen Metsän Vuosi. Suomesta läsnä oli mm. silloinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sekä maatalousministerit Keniasta ja Norjasta. Suomalaisministeri esitti siellä Suomen metsiä koskevan pitkäntähtäimen suunnitelman, jonka elementtejä myös Israel pystyy hyödyntämään. Tässä vaiheessa voin myös kertoa, että KKL:n metsä- ja vesiasiantuntijat tulevat osallistumaan YK:n tukemaan Euroopan Metsäviikkoon 2013 Rovaniemellä
joulukuun 9-13.
KKL oli myös yksi sadoista kansalaisjärjestöistä, joka valittiin osallistujaksi YK:n järjestämiin kansainvälisiin ilmastokokouksiin. Juuri parhaillaan KKL osallistuukin Varsovassa, Puolassa pidettävään 19. ilmastokokoukseen. Näissä kokouksissa KKL:n asiantuntijoiden pitämät esitelmät ja tietoiskut ovat erittäin suosittuja ja arvostettuja. Aikaisempien kokousten aikana KKL:n osastolla on vieraillut n. 35 000 kävijää. KKL:n kehittämät teknologiamenetelmät metsien kasvatuksessa ja niiden vaikutukset taistelussa aavikoitumista ja ilmaston lämpenemistä vastaan, herättävät suurta kiinnostusta. KKL:n kehittämät vedenkäsittelymenetelmät ovat myös alansa huippua. Nämä innovaatiot ovat johtaneet mittavaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Huolimatta metsien hyvästä hoidosta vuosittaiset metsäpalot työllistävät runsaasti KKL:n asiantuntijoita. Syynä ovat usein kesäajan kuumat kuukaudet, jolloin luonto ja metsät ovat herkkiä syttymään ja tulen leviäminen saattaa olla hyvinkin kohtalokasta. Tästä ikävänä esimerkkinä oli joulukuussa 2010 sattunut Israelin historian mittavin metsäpalo Carmel -vuoristossa. Tulipalo tuhosi n. 3500 ha sekä luonnon että istutettua metsää. Noin viisi miljoonaa puuta ja muita kasveja sekä eläinkuntaa tuhoutui palossa, joka vaati myös 44 ihmisen hengen. Tämän luonnonkatastrofin seurauksena KKL on muiden palontorjuntaviranomaisten kanssa onnistunut hankkimaan runsaasti nykyaikaista palontorjuntakalustoa, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen teknologiaan. Kalusto on suurimmaksi osaksi rahoitettu ympäri maailmaa, myös Suomesta, kerätyillä lahjoituksilla. Metsäalueiden siivoamiseen on osallistunut tuhansia vapaaehtoisia sekä Israelista että ulkomailta.
Näiden metsäalueiden elvyttäminen perustuu myös huolelliseen suunnitteluun ja kehitystyöhön. Tarkkojen mittausten perusteella luonnon annetaan ensin osittain palautua itsestään ja jo seuraavana keväänä ja kesänä useat kasvit ja kukkalajikkeet ovat heränneet eloon palaneessa metsässä. Istutettavat puulajikkeet ja niiden vaatima kasvualusta on tarkkaan tieteellisesti tutkittu. Myös metsikköjä ympäröivät alueet rakennetaan siten, että palon syttyessä palontorjuntakalusto pystytään saamaan paikalle mitä pikimmin ja sammutustyö aloittamaan mahdollisimman tehokkaasti.
Eri puolille Israelia on myös rakennettu 40 palonvalvontatornia, jotka samalla toimivat turvanvalvontatorneina. Yksi tällainen torni sijaitsee läntisessä Negevissä, lähellä Gazan rajaa. Kuten hyvin tiedämme vallitsevasta tulitauosta huolimatta raketti-iskut tällä alueella jatkuvat kuitenkin ajoittain. Alueella olevien yhdyskuntien asukkaat elävät alituisessa pelossa, mitä KKL yrittää parhaansa mukaan helpottaa. KKL osallistuu omalta osaltaan alueen turvatoimiin istuttamalla puita torjumaan raketti-iskuja.
Viime vuosina Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan KKL-järjestöt ovat olleet mukana yhteispohjoismaisessa projektissa, millä on kerätty lahjoituksia läntisessä Negevissä, Gazan rajalla sijaitsevan Kibbutz Be’erin lähellä olevan turvatornin toiminnan ylläpitämiseksi.
Veden käsittely
Israelin sadevesi kertyy kolmeen luonnon pohjavesivarantoon, joista yksi sijaitsee vuoristossa, toinen rannikolla ja kolmas on Genessaretin järvi. Kuuden erittäin kuivan talven jälkeen kaksi viimeistä talvea ovat onneksi olleet runsassateisia ja Hermon-vuorelle on satanut toista metriä lunta, joka sulaessaan on täyttänyt aikaisemmin vallitsevia niukkoja vesivarantoja. Tämä on huomattavasti helpottanut Israelin vesitilannetta. Israelin ainoa makean veden luonnonjärvi on Genessaretin järvi. Viime talvien runsas sademäärä on nostanut Genessaretin järven pinnan normaalitasolle kun se aiemmin oli jopa hälyttävän alhainen. Jokaisen senttimetrin lasku tarkoittaa 1.65 miljoonan kuutiometrin suuruista veden hävikkiä.
Vesikriisin ratkaisemisessa tärkeitä kehittämisalueita ovat veden kierrätys ja uudelleenkäyttö, säännöstelty kastelu sekä suolaisen veden puhdistaminen, jota voidaan hyödyntää niin meriveden kuin myös suolaisen pohjaveden puhdistamisessa. Negevin alueella on erittäin suuria syvällä olevia pohjavesialueita, jotka ovat niiden suolapitoi-suuden vuoksi suurelta osin vielä hyödyntämättä. Kuolleenmeren merenpinnan laskulla ei kuitenkaan ole vaikutusta tai uhkaa näiden pohjavesien kehitykselle ja olemassaololle, koska ne ovat täysin erillään Kuolleenmeren pohjavesistä.
KKL on rakennuttanut 250 erilaista vedenkeruuallasta ja patoa, jotka yhdessä ovat lisänneet Israelin vesivaroja noin 10 %:lla. Vedenkeruualtaat ovat tärkeitä viljelysten kastelussa, kalojen kasvattamisessa ja ihmisten virkistyskäytössä. Lisäksi ne täydentävät Israelin hupenevia pohjavesivarantoja.
Asutustaajamien tuottamasta jätevedestä suurin osa kerätään, puhdistetaan ja varastoidaan monivaiheisen ja kalliin prosessin jälkeen vedenkeruualtaisiin. Puhdistetun veden käytön lisääntyminen on johtanut uusiin innovatiivisiin toimintamalleihin, joita on hyödynnetty mm. maataloudessa. Käyttämällä hyväkseen KKL:n ja Melbournessa Australiassa sijaitsevan Monash -yliopiston asiantuntijoiden yhdessä kehittämää ympäristöystävällistä biosuodatin-teknologiaa, KKL toimii ekologisen ajattelun eteenpäin vievänä voimana.
Seuraavat luvut havainnollistavat asiaa:
● Israel kierrättää yli 80 % käyttämästään vedestä. Tämä on huipputulos maailmassa.
● Israelissa on maailman suurin suolanpoistolaitos, minkä kapasiteetti on 100 miljoonaa m3 vuodessa.
● Maailmalle levinnyt vettä tehokkaasti säästävä tippakastelujärestelmä on keksitty Israelissa.
● Israelissa yli 70 % kotitalouksien lämpimästä vedestä tuotetaan aurinkoenergialla.
● Viimeisen viiden vuoden aikana Israelin vesisektorin vienti on kasvanut noin 600 miljoonasta eurosta runsaaseen 1,5 miljardiin euroon.
Ilman vesivarantoja eläminen Negevin erämaassa olisi erittäin vaikeaa. Vesivarannot mahdollistavat tänä päivänä mm. maanviljelyn ja muun elinkeinon harjoittamisen. Israelin hieman yli kahdeksan miljoonan asukkaan väestöstä, n. 14% asuu Israelin eteläosissa eli Negevin autiomaan alueella.
Suomen KKL on saaduilla lahjoituksilla yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ollut mukana rahoittamassa myös vedenkeruualtaita, Negevissä sijaitsevan Meshabe Saden ja pohjoisen Galileassa sijaitsevan Hagoshrimin kibbutsien käyttöön.
Vedenkeruualtaiden lisäksi KKL on kehittänyt korkealuokkaista teknologiaa kuivien lähteiden elvyttämiseen ja saastuneiden jokien puhdistamiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. Tel Avivissa sijaitsevan pahasti saastuneen Yarkon -joen palauttaminen suosittuun virkistyskäyttöön.
Yhdessä muiden Pohjoismaiden KKL-toimistojen kanssa Keren Kajemet Finland on juuri käynnistänyt Pushke eli Sininen lipas-keräyksen, jonka tuotolla rahoitetaan Negevissä,
Be’er Shevan pohjoispuolella sijaitsevan Ambassadors –metsän veden- ja metsänhoidon tutkimusprojektia. Tutkimus on usean vuoden hanke. Tämän projektin lisäarvo on se, että myös muut maat, jotka taistelevat aavikoitumista vastaan, voivat soveltaa hyväksi havaittuja menetelmiä omissa projekteissaan.
Koulutus
KKL tekee tiivistä yhteistyötä koulujen ja yliopistojen lisäksi sellaisten opetuslaitosten kanssa, jotka tarjoavat nuorisolle, liikuntarajoitteisille ja kehitysvammaisille ympäristöystävällisiä koulutusohjelmia sekä aktiviteetteja. Näiden avulla israelilaiset ja ulkomaalaiset nuoret voivat kokea vahvan siteen Israelin maahan ja sen kansaan ja samalla oppia ymmärtämään ”ekologisen sionismin” yhteyttä juutalaisuuden, ympäristön ja Israelin välillä. KKL:n koulutustoimintaan kuuluu myös kouluja ympäröivien alueiden ympäristöystävällinen suunnittelu. Lisäksi uusille maahanmuuttajaopiskelijoille on tarjolla erilaisia ympäristön opiskeluun painottuvia opinto-ohjelmia.
Koska ilmaston lämpeneminen, saasteet ja ympäristöjätteet puhuttavat tämän päivän israelilaisia, KKL tekee parhaansa taatakseen kaikille mahdollisuuden saada tietoa ja kokea mitä ympäristöystävällinen elämäntapa käytännössä tarkoittaa.
KKL on jäsenenä kansainvälisessä järjestössä nimeltä ”Clean Up the World” eli ”Siivotkaamme maailma”, jonka piiriin kuuluu n. 40 miljoonaa ihmistä 120 valtiosta. Tätä hanketta tukee YK:n ympäristöohjelma. Näihin kansainvälisiin ”talkoisiin” Israelissa osallistuu vuosittain parisataatuhatta vapaaehtoista. He ovat Israelin eri yhteisöistä käsittäen juutalaisia, muslimeja, kristittyjä, druuseja ja beduiineja. Tällä halutaan kansalaisille painottaa, että luonnosta huolehtiminen parantaa yhteistä elämänlaatua.
KKL on myös viime aikoina kehittänyt kansainvälisen nuoriso-ohjelman nimeltä ”greenXchange” eli suomeksi ”vihreä vuorovaikutus”. Ohjelma on tarkoitettu n. 30-35-vuotiaille ympäristöalan opiskelijoille ja ammattilaisille Euroopassa. Tarkoituksena on, että he tutustuvat ekologisiin kohteisiin toistensa maissa. Päämääränä on kehittää ympäristöystävällinen yhteisprojekti, jota myöhemmin sovellettaisiin kussakin osallistujamaassa.
Yhdyskuntasuunnittelu ja turvallisuus
Israelin ensimmäisen pääministerin David Ben-Gurionin suuri unelma oli saada Negevin autiomaa kukoistamaan parantamalla sen maaperää sekä istuttamalla puutarhoja ja metsiä. Hän kuitenkin totesi 1950-luvun alussa, että siihen ei Israelin valtio yksin pysty. Tämän suunnattoman tehtävän suorittamiseen tulisi osallistua koko Israelin kansa ja sen luotettavin ja tehokkain yhteistyökumppani eli tietenkin KKL.
KKL on ottanut tämän Ben Gurionin haasteen vastaan olemalla mukana kehittämässä ja rakentamassa uusia yhdyskuntia Negeviin. Nuoria ihmisiä on samalla houkuteltu asettumaan asumaan ja elävöittämään tätä kehitysaluetta. Viihtyvyyden parantamiseksi järjestö on ollut mukana yhdyskuntasuunnittelussa, mikä on käsittänyt niin infrastruktuurin kehittämisen kuin puistojen ja virkistysalueiden rakentamisen.
Mainitsemisen arvoinen projekti on ollut Negevin autiomaan suurimman kaupungin Be’er Shevan Jokipuisto-niminen projekti. Kaupunkia halkova joki ja sitä ympäröivä maa-alue on aiemmin ollut täysin saastunutta aluetta, mutta KKL:n lahjoitusten ansiosta alue kukoistaa tänä päivänä kauniine puistoineen, kävely- ja pyöräilyteineen, ravintoloineen ja ostokeskuksineen. Alue tarjoaa mahdollisuuden myös veneilyyn, lintutarkkailuun ja moniin muihin harrastuksiin.
Negevin autiomaassa sijaitsevat lukuisat kasvihuoneet ovat syntyneet korkean tutkimus- ja kehitystyön tuloksena. Käytössä olevan maaperän muokkaus, viljelmien kastelu, lannoitus, suojelu ja kasvihuoneiden olosuhteiden ylläpito vaativat kaikki valtavaa tietotaitoa.
Israelissa kehitetyn huipputeknologian tuloksena lähellä Gazan ja Egyptin rajaa sijaitsevat entiset hiekkadyynit on muutamassa vuodessa muutettu luomuviljelmiksi, joiden vihannekset päätyvät tänä päivänä suurimmaksi osaksi vientiin.
Toinen esimerkki on Aravan erämaassa sijaitseva Kibbutz Lotan, joka muodostaa täysin ekologisen yhteisön ja jolla on oma tutkimuskeskuksensa. Tämän yhteisön asukkaiden aate on löytää kestävän kehityksen menetelmiä heidän jokapäiväiseen elämäänsä sekä tapoja energian säästämiseksi.
Tässä kibbutzissa kaikki rakennukset on rakennettu savesta ja oljista. Alueen päivälämpötila on haastava +43° ja yölämpötilakin +30°. Kodit ovat täysin lämpöeristettyjä. Ikkunat on suunnattu siten, että ne hyödyntävät auringon sijainnin päivän ja vuoden eri aikoina. Tämän tyyppinen rakentaminen vähentää energiankulutusta 70 %:lla. Asukkaat käyttävät ruoanlaittoon ja leipomiseen aurinkokeitintä ja aurinkouunia. Myös valaistuksessa he hyödyntävät matalaenergistä valoa. Tämä projekti on rahoitettu KKL:n USA:sta ja Australiasta saaduilla lahjoituksilla. Kibbutzissa on meneillään myös aurinkoenergian tutkimusprojekti.
Lisäksi Yhdysvaltain KKL rahoittaa ympäristötieteisiin erikoistunutta, Negevin autiomaassa sijaitsevaa instituuttia, nimeltään Arava Institute. Siellä kehitellään tällä hetkellä hyvin edistyksellistä vetypolttoainetta, joka toimiessaan voisi mullistaa energiankäytön. Tätä vetypolttoainetta voidaan mahdollisesti käyttää autoissa ja lentokoneissa ja mikä tärkeintä, se olisi uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä energiaa.
Arava Instituutti on myös aurinkoenergiatutkimuksen eturintamassa. Aurinkoenergian haasteena ja rajoitteena on sen tarvitseman maa-alan suuri tarve. Tämä instituutti kehittää mm. aurinkoenergiateknologiaa, joka pystyy tuottamaan melkein kymmenkertaisen määrän energiaa tavanomaiseen aurinkopaneeliin verrattuna. Israelissa toimii useita kaupallisia aurinkoenergiavoimalaitoksia. Lähiaikoina Eilatin kaupunki siirtyy kokonaan aurinkosähkön käyttäjäksi.
Turismi
KKL panostaa tänä päivänä myös paljon turismiin ja kehittää erilaisia virkistysalueita vapaa-ajan toimintaan ja harrastuksiin. Tästä esimerkkeinä ovat:
• lukuisat metsissä sijaitsevat ulkoilualueet, jotka soveltuvat myös liikuntarajoitteisille
• KKL:n rakentamat tiet, jotka johtavat kauniiden maisemien läpi upeille näköalapaikoille
• kattavat kuntokävely- ja pyöräilyreitit, jotka ovat saavuttaneet erittäin suuren suosion
• KKL ylläpitää myös arkeologisia ja kansallisia kohteita, joihin tutustumalla oppii ymmärtämään Israelin menneisyyttä
• KKL valvoo Israelin kauniita ja suojeltuja kukintoalueita
• KKL järjestää myös mielenkiintoisia lintutarkkailuretkiä eteläisestä Eilatista aina pohjoisen Hula-laaksoon
• KKL järjestää myös räätälöityjä matkoja eri alojen ja harrastajien ryhmille
• viime huhtikuussa toteutimme ensimmäistä kertaa yhteispohjoismaisen viikon pituisen matkan, jonka aikana tutustuimme moniin KKL:n ekologisiin kohteisiin eri puolilla Israelia. Matka oli erittäin onnistunut, joskin opastuskieli oli englanti. Tarkoituksena on järjestää uusi matka keväällä 2014.
Mikäli haluatte tukea Israelin ympäristöprojekteja ja samalla joko onnitella tai kunnioittaa teille läheisen tai tärkeän henkilön muistoa, voitte kauttamme tehdä sen seuraavin tavoin:
• perinteisesti istuttamalla puita tai lahjoittamalla vesiprojekteihin, joista vastineeksi kirjoitamme joko tilaajalle tai vastaanottajalle onnittelu- tai surunvalittelusadressin
• tai kirjoituttamalla omaisenne tai ystävänne Jerusalemissa olevaan Kultaiseen Kirjaan, minkä todistuksena asianomainen saa kauniin sertifikaatin Jerusalemista
• tai perustamalla lehdon tai jopa muistometsän
• tai tekemällä lahjoituksen johonkin tiettyyn hankkeeseen kuten esim. juuri käynnistämäämme yhteispohjoismaiseen Ambassadors-metsän veden- ja metsänhoidon tutkimusprojektiin
• tai jopa testamenttaamalla lahjoituksen KKL:lle
Mikäli jokin edellä mainituista kiinnostaa, meihin voi olla yhteydessä joko soittamalla, sähköpostitse tai uusittujen nettisivujemme kautta osoitteessa www.kkl.fi, josta löytyy myös lisätietoa yllä mainituista vaihtoehdoista.
Näin lopuksi voisi todeta, että KKL toiminnallaan pyrkii ylläpitämään projekteja, jotka takaavat Israelin maalle sekä sen tuleville sukupolville kestävän kehityksen ja näin sitoutuu toteuttamaan profetian ”Autiomaan kukoistuksesta”.
