Perinteistä Tu Bishvat -juhlaa vietettiin sunnuntaina 12.2.2017 Helsingin juutalaisessa seurakunnassa.
Tu Bishvatin aikaan Israelissa istutetaan puita, juhlitaan kevään tuloa ja puiden virkoamista uuteen kasvuun. Suomessa luonto uinuu vielä lumen alla ja siksi kasveja voi istuttaa vian sisätiloissa. Juhlassa oli tarjolla tuoreita ja kuivia hedelmiä juhlan luonteeseen liittyen.
Keren Kajemet Finland ry:n puheenjohtaja Ethel Salutskij kertoi avauspuheessaan yhdistyksen menneistä ja tulevista hankkeista. Vuosien 2013–2016 hankkeena oli Ambassador -metsän yhteispohjoismainen vedentutkimusprojekti Be’ershevan lähellä. Nyt tämä huomattavaa kansainvälistä merkitystä omaavan projektin rahoitus on viety päätökseen. Uusia haasteita on edessä runsain mitoin, kuten viime marraskuisten tulipalojen tuomat valtavat menetykset.
Kuva 1. Pj. Ethel Salutskij
Keren Kayemeth LeIsraelin (KKL) hallinnoimilla alueilla noin 17 km² metsää, luonnon metsämaata, puistoja ja 600,000 puuta tuhoutui palojen aikana. Pelkästään luonnon korjaamisen sekä tarvittavan uuden palontorjuntakaluston hankkimisen on arvioitu maksavan noin 9 miljoonaa euroa. Tämä summa ei vielä sisällä uuden infrastruktuurin rakennuskustannuksia. Lukuisia asuinrakennuksia paloi, kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa ja menettivät omaisuutensa. Osalle näistä ihmisistä Keren Kajemet järjesti välittömästi väliaikaismajoituksen ja huolehti heidän päivittäisistä tarpeistaan, Salutskij kertoi.
KKL:n uusi kansainvälinen puheenjohtaja Daniel Atar on todennut, ettei vastoinkäymisistä lannistuta vaan mennään eteenpäin. Tavoitteena on istuttaa jokaisen tuhoutuneen puun tilalle kaksi uutta puuta. KKL tekee työtä, että Israelissa, Lähi-idässä ja koko maailmassa olisi parempi huominen.
Salutskij totesi alkaneen vuoden olevan työn kannalta merkittävän: tekeillä on Keren Kajemet Finlandin 100-vuotishistoriikki sekä suunnitteilla 100-vutoisjuhlamatka Israeliin keväällä 2018.
Juhlassa katsottiin kaksi lyhyttä filmiesitystä Israelista. Filmit esittelivät Tu Bishvatia, Israelin luontoa ja Keren Kayemeth LeIsraelin toimintaa. Juhlassa esiteltiin myös Suomen ja Keren Kajemet Finlandin yhteistä 100-vuotisjuhlakeräyksen kohdetta. Kohde, Yiftah’in retkeily- ja virkistysalue, sijaitsee Ylä-Galilean Naftali-vuoren rauhallisessa ja luonnonkauniissa metsässä ja on tarkoitettu kaikkien matkailijoiden virkistykseksi. Juhlassa annettiin lähtölaukaus tälle tärkeälle keräykselle, jossa KKL Finlandin osuus on noin 25.000 euroa. Katsottujen filmien kautta välittyi kauniilla tavalla israelilaisten toive elää rauhallista yhteiseloa eri kasallisuuksien ja katsomusten kanssa kauniissa Israelin maassa.
Israelin valtion tervehdyksen esitti Israelin Suomen ja Viron suurlähettiläs Dov Segev-Steinberg.
Suurlähettiläs Segev-Steinberg kertoi aluksi, että Israelissa Tu Bishvat tunnetaan ”Puiden Uutena Vuotena”, hepreaksi “Rosh HaShanah l´Ilanot”. Juhlaa on vietetty jo kauan ennen Israelin valtion perustamista, joten sillä on pitkät historialliset juuret mutta myös syvä hengellinen merkitys.
Kuva 2. Suurlähettiläs Dov Segev-Steinberg
Tu Bishvat on ympäristöllisen ja ekologisen tietoisuuden päivä, jolloin myös istutetaan puuntaimia. Vuosittain yli miljoona israelilaista – niin koululaisia ja nuoria kuin aikuisiakin – osallistuu erilaisiin puunistutus- ja luonnonsuojelutempauksiin ja retkille, suurlähettiläs Segev-Steinberg kertoi israelilaisten tavasta viettää juhlaa.
Suurlähettiläs myös muistutti mieliin KKL:n roolia Israelin valtion historiassa.
Vuonna 1901 perustetulla KKL:lla oli keskeinen rooli Israelin valtiota rakennettaessa – hankkimalla maata sen ensimmäisinä vuosina ja saattamalla ”autiomaa kukkimaan”. Perustamisestaan lähtien KKL – ja sen kumppanit ympäri maailmaa – ovat istuttaneet yli 240 miljoonaa puuntaimea.
Israel on myös tullut tunnetuksi uskomattoman rikkaasta kasvi- ja eläinkunnastaan. Siellä on yli 2300 erilaista kasvia, joista 160 lajia löytyy ainoastaan Israelista. Israel on edelläkävijämaa maatalouden alan tietotaidossa ja uraauurtavissa vesi- ja kastelutekniikoissa. Tätä asiantuntijuutta Israel jakaa mielellään myös muille, suurlähettiläs totesi.
Tu Bishvat sisältää sanoman luonnon uusiutumisesta, mutta samalla se on myös symboli juutalaisen kansan ja valtion selviytymiselle ja vahvuudelle, suurlähettiläs kuvaili juhlan merkitystä. Puheensa lopuksi suurlähettiläs luki Saarnaajan kirjan 3. luvun ”Kaikella on määräaikansa” jakeet 1-8. Tällä kauniilla raamatunpaikalla on sanoma myös tähän päivään, suurlähettiläs totesi.
Konsuli, ympäristöasioiden asiantuntija Esko Seppälä piti juhlapuheen. Vuodesta 1996 Seppälä toimi Suomen ympäristöministeriössä Venäjän vesihankkeiden valmistelijana Venäjän lähialuehankkeissa. Hänen viimeinen työpaikkansa oli Suomen Pietarin pääkonsulaatissa ympäristökonsulina, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 2011.
Kuva 3. Konsuli Esko Seppälä
KKL-JNF eli Juutalainen kansallisrahasto on maailman vanhin ympäristöjärjestö, ja se täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Suomi täyttää 100 vuotta itsenäisenä valtiona, joten teidän kokemuksenne ympäristöpuolella on valtava, arvioi Seppälä.
Seppälä näkee, että ylikäytämme luonnonvaroja. Siksi maapallo voi huonosti ja Seppälän mukaan tällä hetkellä tarvittaisiinkin 1,5 maapalloa jos mielimme kestävän kehityksen tielle.
Omassa työssäni huomasin, kuinka ymmärtämättömällä ympäristöpolitiikalla tuhotaan ympäristön tilaa. Huomasin myös sen, että uuden tekniikan käyttöön ottamisella voidaan ongelmia poistaa, olipa kysymyksessä juomavesi, jätevedet, jätehuolto tai ilman laadun parantaminen. Aina, kun uutta tekniikkaa otetaan käyttöön, päästöt ympäristöön vähenevät ja kustannukset pienenevät. Uusi tekniikka vaatii vähemmän energiaa ja on tehokkaampaa lopputuloksen kannalta. Niinpä investoinnit, jotka parantavat ympäristöä, säästävät pääsääntöisesti rahaa ja tuovat sijoitetut investoinnit jo muutamassa vuodessa takaisin. Tässä on win-win tilanne, jossa kaikki voittavat, Seppälä rohkaisi.
Seppälä otti esiin konsulttiryhmän vuonna 2000 tekemän selvityksen saastuneen ilman Venäjän kansantaloudelle aiheuttamista sairauskustannuksista.
Saastunut ilma aiheutti 35,2 miljardin dollarin kustannukset vuosittain ja vei Venäjän bruttokansantuotteesta tuolloin 3,2 %. EU:ssa huono ilma, pienhiukkaset aiheuttavat n. 350 000 ennenaikaista kuolemaa ja n. 160 000 kroonista keuhkoputken tulehdusta per vuosi. Huono ympäristön tila tulee kalliiksi yhteiskunnalle aiheuttaen sairauksia ja ennenaikaista kuolemaa. Ehkäpä siksi Cleantech markkinat ovat tänä päivänä yksi kaikkein houkuttelevimmista bisneksen aloista, totesi Seppälä.
Omiin kokemuksiinsa perustuen Seppälä näki tehokkaimmiksi kansainväliset ympäristöhankkeet, joiden konsultit ja rahoitus tulevat eri maista. Seppälän mielestä yhteistyömahdollisuudet Suomen ja Israelin välillä kannattaisi kartoittaa.
Israelissa on osaamista, jota ei välttämättä Suomesta löydy. Meillä taas puolestaan on hyvä maine esim. entisen NL:n alueella tavaran toimittajana. Hyvä referenssi, jolla ovet aukeavat uusiin hankkeisiin on se, että olemme tehneet Venäjän parhaan vesilaitoksen Pietarin Vodokanalin kanssa yhteistyötä yli 20 vuotta. Suomi ja Israel voisivat hyvin tehdä yhteistyötä ympäristöhankkeissa. Koko globaali maailma on avoin ympäristöteknologiassa ja kumppanuuksia tarvitaan, jotta saataisiin kokoon parhaat ja uskottavat osaajat hankkeiden kilpailutuksiin, linjasi Seppälä.
Puheiden lomassa kuultiin Klezmer-yhtyeen sekä juutalaisen koulun oppilaiden musiikkiesityksiä ja nautittiin täytekakkukahvit.
Kuva 4. Hallituksen jäsenet vasemmalta oikealle: Iakov Dondych, Ethel Salutskij, Julia Larsson, Maiju Atzmon, Anne Willner ja Samuel Willner
Kuva 5. Juhlavieraita
Kuva 6. Juontaja Pavlos Shaul Ylinen
Kuva 7 ja 8. Juhlassa esiintyneet koululaiset
Kuva 9. Klezmer -muusikot vasemmalta oikealle: Daniel Shaul, Eva Jacob ja Niklas Larsson
Kuvat: Martti Kortelainen
Teksti: Marja-Leena Kortelainen
