Keren Kajemet Finland (KKF) vietti vuotuista Tu bišvat juhlaa tammikuisena sunnuntaina 20.01.2019. Tu bišvat tarkoittaa puiden uutta vuotta. Israelissa Tu bišvat -päivänä maanlaajuisesti eri yhteisöt istuttavat puita ja monet perheet käyvät yhdessä luonnossa piknikillä. Vaikka Helsingissä satoi lunta ja oli kylmä, niin siitä huolimatta juhlatilassa oli runsaslukuinen osallustujamäärä, lämmin ja iloinen tunnelma ja ystävät tapasivat toisiaan. Yhdistyksemme puheenjohtaja Ethel Salutskij toivotti vieraat sydämellisesti tervetulleksi ja Pavlos Ylinen toimi tottuneesti juontajana. Israelin valtion tervehdyksen toi suurlähettiläs Dov Segev-Steinberg. Hän muistutti puheeessaan suomalaisten ja israelilaisten yhteisestä rakkaudesta puihin.
Kuva 1. KKF:in edustajat ottamassa vastaan vieraat (valokuvassa vasemmalta oikealle): hallituksen jäsen Anne Willner, hallituksen jäsen Maria Atzmon ja hallituksen puheenjohtaja Ethel Salutskij.
Illan juhlapuheen piti kansanedustaja (sd) Tytti Tuppurainen. Puheessaan hän kertoi huolestaan ihmiskunnan toiminnallaan aiheuttamasta lajien sukupuuttoaallosta. Hän totesi myös, että Suomen ja Isrelin kulttuurin ja luonnon erilaisuudesta huolimatta, ihmiset ja yhteiskunta Israelissa ja Suomessa ovat kuitenkin samankaltaisia. Hän sanoi, että molemmissa maissa yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu demokratiaan ja molemmissa maissa oikeusvaltioperiaate on loukkaamaton. Juhlapuhe on esitetty tämän artikkelin lopussa.
Kuva 2. Illan juhlapuhuja – kansanedustaja (sd) Tytti Tuppurainen.
Juhlapäivän korkeatasoiseta ja upeasta musiikkitarjonnasta piti huolen Maximilian Fagerlund, Cibulkan perhe ja Judith Regwan & Eva Jacob. Herkullisista tarjoilusta vastasi Avi Hovav.
Kansanedustaja (sd) Tytti Tuppuraisen puhe:
Hyvät kuulijat, Your Excellency, dear listeners!
Minulla oli kunnia käyttää kuluneella viikolla eduskunnan täysistunnossa puheenvuoro globaalista ympäristöongelmasta, maapallon lajirikkauden häviämisestä. Puheenvuoro oli esittely keskustelualoitteen pohjalta käydylle ajankohtaiskeskustelulle. Aloitteen ja käydyn keskustelun taustalla on pelko siitä, että ihmiskunta on toiminnallaan aiheuttamassa kokonaisen sukupuuttoaallon, jonka seurauksena lajeja häviää yhtä suuressa määrin kuin muinaisten kymmeniätai satoja miljoonia vuosia sitten tapahtuneiden luonnonkatastrofien seurauksena.
The impact of humanity to whole biosphere of the globe is so profound that this era we are living is oftentimes called anthropocene. The name follows the pattern of naming the geological era, and in this case adding the Greek word “Anthropos” into a name. The humanity is, indeed, a crown of creation.
Ihmisen jalanjälki maapallolla on syvä. Oppiaksemme ja sisäistääksemme sen, mitä tämä merkitsee,meidän on tarpeen ymmärtää ekologista historiaa alueilla, jossa ihmisen vahva vaikutus on kestänyt kauan. Kuten tiedämme, lähi-Idässä ja Israelissa vahva ihmisvaikutus on kestänyt pisimpään koko maapallolla. Siellä on keksitty maanviljelys, siellä kaupunkikulttuuri on tuhansia vuosia vanha.
Tänä päivänä Israelissa on lähes yhdeksän miljoonaa asukasta, mistä riittää yli 400 asukasta neliökilometrille. Maa on yksi maailman tiheimmin asutuista. Asutuksen pitkän historian päälle on tullut väkirikas, urbaani yhteiskunta.
Keret Kayemeth LeIsrael has a mission to develop attention to environment and to ecological balance of its area of operation. In order to achieve its goals it is planting trees, building recreational areas in the nature and fighting desertification by improving water maintenance. As of today, the organisation has built 220 water reservoirs and planted 250 million trees.
Tuo tieto siitä, kuinka monta puuta järjestö on istuttanut, kuulostaa suomalaisessaympäristökeskustelussa ihastuttavalta ja erikoiselta. Meillä on kuitenkin totuttu puhumaan ja jopa kiistelemään montako miljoonaa kuutiometriä puutavaraa otetaan metsistä hakkuilla. Kovinkaan moni ei laske kappalemäärää istutetuista puista. Luonnon virkistyskäyttökin on erilaista: toki suurin osa suomalaisista nauttii luonnosta kävelyretkillä, mutta suurelle osalle rakkain luontoharrastus on metsästys.
Onkin niin, että Suomen luonto on mahdollisimman kaukana Israelista. Seitsemänkymmentä prosenttia maa-alasta on metsien peitossa. Vesivaroja meillä on väkilukuun nähden vähintäänkin riittävästi. Kaupungistuminen on uusi asia ja vanhimmatkaan pysyvät asutukset eivät ole tuhansien vuosien ikäisiä.
Suomen ja Israelin luonto ja ihmisen vaikutus luontoon ovat toisistaan niin kaukana kuin maapallolla kaukana olla voi.
Hyvät kuulijat!
Ihmiset ja ihmisten yhteiskunta Israelissa ja Suomessa ovat kuitenkin samankaltaisia. Molemmissa maissa yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu demokratiaan ja molemmissa maissa oikeusvaltioperiaate on loukkaamaton.
Molemmissa maissa ihmiset pitävät ympäristöongelmia maailmanlaajuisena uhkana ja ympäristönsuojelua välttämättömyytenä.
Suomalaisten ja israelilaisten jakama elämäntapa, jaetut demokraattiset arvot ovat vahva pohja sille myötämielisyydelle, jota Israelia kohtaan tunnetaan. Meistä suomalaisista enemmistö ei koeta etsiä Israelin nykypäivästä profetioiden toteutumista. Omassa sosiaalidemokraattisessa liikkeessäni ovat nykyään harvassa ne, jotka innostuivat Israelista sen ollessa demokraattisen sosialismin koekenttä. Mutta me kaikki ymmärrämme tavallisten ihmisten halua elää rauhassa, päättää asioistaan demokraattisesti ja luottaa siihen, että virkavalta noudattaa lakeja.
Valitettavasti ihmisten asenteet ovat kovenemassa myös demokratian varaan rakennetuissa maissa. Puhutaan epäliberaalista demokratiasta. Enemmistövalta nähdään ehdottomana: enemmistä saa tehdä mitä haluaa, vähemmistöjen oikeuksia kunnioittamatta. Ihmisoikeussopimuksia pidetään vanhanaikaisina. Naisten ja miesten tasa-arvon katsotaan uhkaavan miesten identiteettiä.
Ankaroituvat asenteet ovat ulottumassa myös ympäristöasioihin. Luonnonympäristön suojelua ja ilmastopolitiikkaa pidetään eliitin hankkeina, jotka kurjistavat tavallista kansaa. Uhkaava kehitys on pysäytettävä. Demokratia on perustettava tosiasioille ja oikeusvaltioperiaatteelle, ei populismille. Luonnon suojelemisen välttämättömyys perustuu tosiasioille, joiden kieltäminen on moraalitonta ja järjetöntä.
Your excellency, dear friends!
The western culture has its origins in ancient Greece and Rome and even deeper roots in the part the world that now called Middle East. It has been said that this cultural heritage puts human beings above the Nature, separates human beings from the Nature. I do not disagree: humans are indeed different, different with their human rights and their duties. I would like to emphasize our duties vis-à-vis Nature. We must be good keepers and protectors.
I find the idea of Tu Bishvat, the New Year for the trees, heartening. I find in it deep understanding and true love for the nature.
Thank you, kiitos!
Tytti Tuppurainen
Kansanedustaja (sd)
Kuva 3. Juhlat ovat onnistuneesti päättyneet, nyt on vuorossa yhteiskuva (valokuvassa vasemmalta oikealle): Israelin suurlähettiläs Dov Segev-Steinberg, Maria Atzmon, Ethel Salutskij, Tytti Tuppurainen, Anne Willner ja Iakov Dondych.
